© Iso kuva: Opasmedia Oy Pienet kuvat: kuvaaja Yehia Eweis
| Yhteystiedot | Helsingin Taidehalli |
|---|---|
| Kotisivut | www.taidehalli.fi |
| Suunnittelijat | Huonetilat: arkkitehti Jarl Eklund ja Julkisivut: arkkitehti Hilding Ekelund |
| Avattu | 3. maaliskuuta 1928 |
| Näyttelyt | Vaihtuvia taidenäyttelyitä |
| Sijainti | Kartta |
Taidehalli on toiminut maamme keskeisenä vaihtuvien näyttelyiden tilana jo vuodesta 1928. Siitä lähtien nähtävillä on ollut kotimaisia ja kansainvälisiä kuvataiteen, arkkitehtuurin, valokuvauksen ja taideteollisuuden ajankohtaisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä.
Idea Helsingin Taidehallin rakentamisesta syntyi vuonna 1906, jolloin Suomen Taiteilijaseura ja Filharmoninen seura tekivät esityksen senaatille, että valtio rakentaisi seuroille yhteisen taidepalatsin. Luvan saatuaan seurat anoivat kaupungilta tontin ja perustivat Taidehallin rakentamisyhtiön. Alkuperäisen suunnitelman rakennuksesta teki arkkitehti Jarl Eklund, mutta rakennustöiden viivästymisen vuoksi vain huonetilat tulivat Eklundin suunnitelmien mukaisiksi ja julkisivu tehtiinkin arkkitehti Hilding Ekelundin luonnosten pohjalta.
Helsingin Taidehalli on yksi 1920-luvun uusklassismin merkittävistä edustajista Suomessa. Esikuvana rakennukselle toimi muun muassa Liljevalchs Konsthall Tukholmassa, mutta Taidehallissa on havaittavissa myös viittauksia italialaiseen arkkitehtuuriin. Hilding Ekelund oli italialaisen "architettura minoren" ihailija, ja hän on myöntänyt, että tällä on ollut suuri vaikutus koko hänen tuotantoonsa. Hyvänä esimerkkinä Ekelundin suosimasta italialaisesta arkkitehtuurista on Töölön kirkko Topeliuksenkadulla.
Helsingin Taidehalli vihittiin käyttöön 3. maaliskuuta 1928, jolloin avattiin suomalaista nykytaidetta laajasti esittelevä avajaisnäyttely. Jo yli 70 vuoden ajan Taidehalli on toiminut pääkaupungin keskeisenä vaihtuvien näyttelyiden tilana, jossa on esitelty kotimaisen ja kansainvälisen kuvataiteen ohella myös arkkitehtuurin, taideteollisuuden ja valokuvauksen ajankohtaisia suuntauksia.