Helsingin kaupungin taidemuseo - Tennispalatsi

Taidemuseo Tennispalatsin näyttelytilat ovat kahdessa kerroksessa. Kansainväliset ja kotimaiset näyttelyt esittelevät perinteisen taiteen ohella myös populaarikulttuuria ja erilaisia visuaalisia ilmiöitä, kuten elokuvataidetta.

Autotalosta monitoimitaloksi

Tennispalatsi liittyy muutamiin selkeisiin juonteisiin Helsingin rakentamisen historiassa. Se on yhtäältä yksi niistä rakennuksista, jotka keskustaan rakennettiin kehittyvän liike-elämän tarpeita varten, toisaalta se voidaan jopa nähdä osana Helsingin 1930-luvun mittavaa urheilurakentamista, joka liittyi toiveisiin saada olympialaiset Helsinkiin vuodeksi 1940. 1990-luvun saneerauksen myötä Tennispalatsi liittyy myös suuntaukseen, jossa entisestä käytöstä poistuneita tiloja otetaan uuteen käyttöön esimerkiksi kulttuurilaitosten tiloiksi.

Tennispalatsi rakennettiin vuonna 1937 autojen ja niiden varaosien kauppaa sekä huoltamotoimintaa silmälläpitäen. Tenniskentät ja niitä kattavat kaarihallit rakennettiin vuotta myöhemmin. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiylioppilas Helge Lundström (1900—1953), joka ei koskaan valmistunut arkkitehdiksi. Vaikka Tennispalatsia voi nyt pitää jopa funkisarkkitehtuurin helmenä, suhtautuminen oli aikaisemmin laimeampaa. Esimerkiksi arkkitehti Hilding Ekelund jätti vuonna 1962 Tennispalatsin kokonaan mainitsematta kirjoittaessaan 20- ja 30-lukujen arkkitehtuurista Helsingin kaupungin historia -teokseen.

Tennispalatsi oli pitkään maamme keskeisin tennisrakennus. Kenttiä oli neljä, ja ne oli sijoitettu kaarihalleihin poikittain niin, ettei rakennuksen päätyjen suurista ikkunoista tuleva valo häikäisisi pelaajia. Tennistoimintaa ylläpiti Helsingin verkkopalloseura. Vuoden 1952 olympialaisissa Tennispalatsissa pelattiin koripalloa.

Tennispalatsin soveltuvuutta kulttuurikäyttöön alettiin pohtia vuonna 1993, jolloin sinne suunniteltiin laajat tilat sekä Helsingin kaupungin taidemuseolle että Museoviraston etnografiselle museolle (nykyinen Kulttuurien museo). Suunnitelma toteutui hieman supistetussa muodossa siten, että liiketoiminnalle varattiin rakennuksesta enemmän tilaa. Tennispalatsin remontin valmistuttua helmikuussa 1999 talossa on kolme suurta vuokralaista: Helsingin kaupungin taidemuseo, Kulttuurien museo ja Finnkino Oy. Lisäksi rakennuksessa on pienemmät tilat lukuisille muille yrityksille.

Studio-työpaja

Studio on Taidemuseo Tennispalatsin uusi työpajatila. Studiossa tutustutaan esillä oleviin näyttelyihin tekemällä itse kuvia. Joihinkin työpajoihin täytyy ilmoittautua etukäteen, toisiin voi vain tulla, jos tilaa on. Työpajaan osallistuminen edellyttää yleensä näyttelylipun lunastamista ja erillisen työpajamaksun maksamista.

Koululaisryhmät maksavat työpajamaksun, joka sisältää myös näyttelyn sisäänpääsyn. Koululaisohjelmisto on tarjolla myös ruotsinkielisenä, ja sitä sovelletaan erityisryhmille näiden tarpeiden mukaan. Työpajat ovat muokattavissa liikunta- ja toimintaesteisille kävijöille sopiviksi.