Kaisaniemen puisto

Kaisaniemen puisto on Helsingin vanhin puisto. Se on ollut jo vuosisatojen ajan helsinkiläisten suosima piknikpaikka. Puiston vaiheet ovat olleet täynnä historiaa ja muutoksia.

Kaisan ravintola antaa nimen puistolle

Kaisaniemen puisto rakennettiin ihmisten yleiseksi kävelypaikaksi ja seurapuutarhaksi 1800-luvun alussa. Vuonna 1829 päätettiin luovuttaa puiston koillisosa yliopistolle kasvitieteelliseksi puutarhaksi.

Puiston länsiosaan rakennettiin vuonna 1884 lajissaan maan ensimmäinen peli- ja leikkikenttä. Tuolloin puisto oli vielä helsinkiläisten suosima idyllinen kävely- ja piknikpaikka. Puisto säilytti silloisen ulkoasunsa aina vuoteen 1925, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman puiston uudistamisesta. Tuloksena syntyi nykyaikana tunnettu puiston ulkoasu. Alkuperäisen luonnonlammen paikalle rakennettiin tuolloin vesiallas ja suihkulähde.

Puisto tunnettiin alkujaan nimellä Seurapuisto, ja nimi Kaisaniemi juontaa juurensa Catharina "Kaisa" Wahllundin 1820-luvulla pitämästä Kaisaniemi-ravintolasta. Ravintola oli suuressa suosiossa, ja jopa useat maamme suurmiehet kävivät usein syömässä siellä. Historiaakin on kirjoitettu ravintolan seinien sisäpuolella, sillä Suomen omaa rahaa suunnitteleva valiokunta kokoontui J. V. Snellmanin johdolla Kaisaniemessä.

Laululla juhlistetaan vappua

Turun akatemialla oli vanha perinne, jonka mukaan ylioppilaiden laululla tuli joka vuosi juhlistaa kevään alkamista. Keisarin kiellettyä vanhat vappujuhlat alkoivat ylioppilaat juhlia toukokuun 1:stä päivää Kaisan syntymäpäivänä. Kaisalle laulettiin, ja vanha perinne jatkuu vielä nykyisinkin.

Kun suomen- ja ruotsinkieliset ryhmät erosivat toisistaan, siirtyivät suomenkieliset ylioppilaat viettämään vappua ensin Alppilan ravintolaan ja hieman myöhemmin Ullanlinnaan. Ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuvat yhä edelleen Kaisaniemen puistoon viettämään vappujuhlaansa.