© Helsingin seurakuntayhtymä, kuvaaja Harri Hemmilä
| Sijainti | Kartta |
|---|---|
| Yhteystiedot | Kallion kirkko |
| Kotisivut | www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/kallio |
| Suunnittelija | Lars Sonck |
| Rakennettu | 1908-1912 |
| Vihitty käyttöön | 1. syyskuuta 1912 |
| Alttaritaulu | Tulkaa minun tyköni (1956) Tekijä: Hannes Autere |
| Urut | Åkerman & Lund, pääurut (1995); Kangasalan urkurakentamo, kuoriurut (1987). |
Kallion harmaagraniittinen kirkko on yksi Helsingin näkyvimmistä maamerkeistä. Se sijaitsee Kallion kaupunginosassa Helsingin pisimmän suoran kadun päässä. Kallion kirkko palvelee Suomen kaupunkimaisinta, tiheimmin asuttua ja yksinäisten nuorten suosimaa asuntoaluetta.
Vappuna 1907 Helsingin suuri seurakunta päätettiin jakaa kuudeksi erilliseksi seurakunnaksi, ja samalla tehtiin myös päätös uuden kirkon rakentamisesta 30 000 kalliolaiselle. Kirkon suunnittelemiseksi järjestettiin kilpailu, jonka voitti useiden kirkkojen ohella esimerkiksi tasavallan presidentin kesäasunnon suunnitellut arkkitehti Lars Sonck.
Kallion kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1908, ja se valmistui 1912. 65 metriä korkean kirkon mittasuhteet ovat lähes identtiset Salomon-temppelin kanssa. Ulkoisesti Kallion kirkko edustaa suomalaista kansallisromanttista rakennustyyliä, jossa on myös jugend-vaikutteita. Kallion kirkko on Suomen ainoa kirkko, jossa on sekä barokkityyliset että ranskalaisromanttiset urut.
Jean Sibelius sävelsi kirkon seitsemää kelloa varten melodian, jota Yleisradio käytti useita vuosikymmeniä lauantain ehtookelloja soittaessaan. Nippelitietoutena mainittakoon, että sävellystyön kerrotaan tapahtuneen jossakin Kallion lähiravintolassa.
Kirkon alttarialue uusittiin täydellisesti 1950-luvulla. Kirkon alttarin sisään jätetty peruskallio poistettiin ja tilalle rakennettiin puinen alttaripöytä. 1980-luvulla tehdyssä korjauksessa alttaripöytä kuitenkin rakennettiin Kallion kirkon luonteen mukaisesti kivestä.
Suomalaisessa kirkkoperinteessä uutta on kirkon alle rakennettu uurnaholvi, johon voidaan haudata 3 000 vainajaa. Lehterin alla saarnatuolin vieressä on vainajien muistoalttari, jonka ääressä vietetään omaisten kanssa muistohetki ennen tuhkauurnan saattamista uurnaholviin. Haudattujen vainajien nimilaatat sijoitetaan kirkon seinään.