© Suuri kuva ja porraskuva: Helsingin kaupungin kuvapankki / Matti Tirri, Aulakuva: Niina Vatanen/Kuvataiteen keskusarkisto
| Sijainti | Kartta |
|---|---|
| Yhteystiedot | Nykytaiteen museo Kiasma |
| Kotisivut | www.kiasma.fi |
| Suunnittelija | Steven Holl |
| Museo avattu | 29. toukokuuta 1998 |
| Pinta-ala | 12 000 m2 |
| Näyttelytilat | 9100 m2 |
| Kokoelmat | Yli 6000 taideteosta vuodesta 1961 alkaen |
Mannerheiminaukiolla sijaitseva Kiasma tuo esille laadukkaan, kokeellisen ja modernin nykytaiteen monin eri tavoin.
Yleisölle on tarjolla näyttelyitä, kokoelmia, teatteriesityksiä, seminaareja sekä luentoja. Lisäksi Kiasma on erikoistunut kaupunkitaiteen projekteihin ja tuo visuaalista kulttuuria esille erimerkiksi elokuvien ja multimediaesitysten muodossa.
Suomeen oli toivottu nykytaiteen museota jo pitkään, ja eräänä lippulaivana modernille taiteelle Suomessa on ollut vuonna 1939 perustettu Nykytaide ry. Tavoite nykytaiteelle omistetusta museosta sai laajempaa kannatusta 1950-luvun loppupuolella, kun useat laajat modernin taiteen näyttelyt ja niiden saama suosio osoittivat, että silloiset taiteelle varatut tilat eivät riittäneet oman ajan taiteen esittelylle. Keskustelu ja lehtikirjoittelu asiasta lisääntyi entisestään, ja jo vuonna 1961 tehtiin kaupunginvaltuustolle aloite nykytaiteen museon rakentamiseksi Helsinkiin.
Ristiriitaisia tunteita herättäneen Kiasman suunnittelemiseksi julistettiin arkkitehtikilpailu, ja vuonna 1993 valittiin satojen töiden joukosta toteutettavaksi amerikkalaisen Steven Hollin Chiasma. Nimi vakiintui myöhemmin suomalaisittain Kiasmaksi. Steven Holl suunnitteli kohteen yhteistyössä Juhani Pallasmaan arkkitehtitoimiston kanssa, ja kerrotaan, että Holl otti vaikutteita Kiasman ulkoasuun esimerkiksi myttyyn painetusta pahvilaatikosta.
Kiasman rakennustyöt aloitettiin 1996, ja vielä rakennustöiden aikana käytiin runsaasti keskustelua siitä, että omalaatuisen ja ympäristöstä erottuvan Kiasman väitettiin pilaavan Mannerheimin ratsastajapatsaan ympäristön. Sittemmin kohu asian ympärillä on laantunut, ja Mannerheimin patsas on saanut Kiasmasta sitä korostavan taustan ja peilin. Kiasman avajaisia vietettiin vuonna 1998, ja sen jälkeen Kiasmaan on tutustunut noin 220 000 eri-ikäistä kävijää vuosittain.
Kiasmassa esitetään suomalaista ja ulkomaista taidetta vuodesta 1960 eteenpäin. Kiasmassa pyritään pitämään huolta siitä, että teosten, taiteilijoiden ja esiteltävien ilmiöiden ja asioiden merkitys Suomen taide-elämässä ja taiteen kehityksessä yleisesti on merkittävä. Kiasma tunnetaankin ajankohtaisista, kiinnostavista teemoista ja taiteilijoiden ja heidän töidensä korkeatasoisuudesta.
Kiasman yksi perusidea on olla kaikille suomalaisille tehty museo, jossa kynnys vierailuun on matala. Siinä on onnistuttu, ja Kiasma on viidessä vuodessa muodostunut kohtauspaikaksi, vakiintunut osaksi kaupunkikuvaa ja löytänyt paikkansa koko Suomen kulttuurikentässä.