Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas

Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Mannerheimin aukiolla Vanhan Postitalon edustalla marsalkan syntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1960. Patsasta pidettiin aluksi vanhanaikaisena, mutta pian se hyväksyttiin osana Helsingin katumaisemaa.

Vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim (1867—1951) oli Suomen marsalkka ja valtionhoitaja vuosina 1918—19 ja tasavallan presidentti vuosina 1944—46. Sotilaallisten ja valtiomiesansioidensa vuoksi Mannerheim on Suomen 1900-luvun historian merkittävimpiä hahmoja. Puolustusvoimain lippujuhlapäivää on vietetty Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta jo vuodesta 1942.

Ensimmäiset keskustelut Mannerheimin ratsastajapatsaasta käytiin jo 1930-luvulla, mutta vasta Mannerheimin kuoltua nousi muistomerkkiajatus uudelleen ajankohtaiseksi. Vuotta myöhemmin eli vuonna 1952 järjestettiin kilpailu, jonka ensimmäinen vaihe ratkesi vasta 1954. Kahden jatkokilpailun jälkeen voiton vei Aimo Tukiainen, ja muistomerkki toteutettiin hänen suunnitelmiensa mukaan.

Helsingin Postitalon edessä 4. kesäkuuta 1960 paljastettu Mannerheimin ratsastajapatsas oli Tukiaisen suunnitelmien mukaisesti yksityiskohtainen ja realistinen. Aluksi ihmiset pitivät patsasta taiteelliselta tyyliltään vanhanaikaisena, mutta lopulta ratsastajapatsas otettiin myönteisesti vastaan. Nykytaiteen museon rakentaminen muistomerkin vieressä olevalle tontille sai aikaan pitkän ja kiihkeän mielipiteiden vaihdon Helsingin asemakaavoittamisen periaatteista, kaupunkikuvan kehittämisestä ja marsalkan patsaaseen sekä sen ympäristöön liittyvistä arvostuksista.