Mannerheim-museo

Museo esittelee Marsalkan kotia 1940-luvun alun asussa. Huoneiden sisustus on yläkerran kolmea näyttelyhuonetta lukuun ottamatta alkuperäinen. Opastetut kierrokset, joita on mahdollista saada kuudella kielellä, valottavat Mannerheimin elämää sekä Suomen historiaa. Lisäksi museo arkistoi Mannerheim-aiheista aineistoa ja osallistuu tutkimustyöhön.

Mannerheimin koti kertoo isännästään

Nykyinen Mannerheim-museo oli Suomen marsalkka, vapaaherra Mannerheimin koti vuosina 1924—51. Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva talo on rakennettu vuonna 1874, ja se tunnettiin ensimmäisen omistajan mukaan Bomanin huvilana.

Mannerheim itse ei milloinkaan omistanut taloa, vaan vuokrasi sitä kauppaneuvos Karl Fazerilta. Aiemmin talossa oli ollut kuusi erillistä asuntoa, joissa oli asunut Fazerin karamellitehtaan työntekijöitä. Mannerheim saikin teettää talossa mittavia muutostöitä ennen sinne muuttamistaan.

Usein sanotaan, että koti kertoo paljon isännästään. Sitä salaperäisyyden verhoa, joka ympäröi Mannerheimin persoonaa, tullaan tuskin koskaan kohottamaan monista yrityksistä huolimatta. Koti oli kuitenkin lapsuudenkotinsa varhaisessa vaiheessa menettäneelle ja paljon matkustaneelle Mannerheimille hyvin tärkeä. Tämä heijastuu muun muassa sisustuksessa, joka on hänen itsensä suunnittelema värejä ja huonekalujen paikkoja myöten.

Museon synty marsalkan kuoleman jälkeen

Mannerheimin kuoli 28. tammikuuta 1951. Syntyi ajatus siitä, että marsalkan koti avataan väliaikaisesti kansan nähtäväksi. Kodin ovet aukenivat marraskuussa 1951. Kävijöitä oli niin runsaasti, että aukioloaikaa päätettiin jatkaa. Mannerheim-säätiö oli jo tammikuussa 1951 päättänyt perustaa museon. Sen perustamista näihin tiloihin ei silloin kuitenkaan vielä ajateltukaan, olivathan talo ja tontti yksityisomistuksessa.

Tiloja, joihin irtaimisto voitaisiin siirtää, etsittiin kuumeisesti. Sillä välin Mannerheim-säätiö jatkoi talon vuokraamista Fazerilta. Vuonna 1957 tapahtui ratkaiseva käänne, kun talo ja puoli tonttia siirtyivät säätiön omistukseen. Suuri osa irtaimistosta oli lunastettu perijöiltä jo aikaisemmin. Tästä lähtien museon tulevaisuus on ollut turvattu, ja autenttinen miljöö luo ainoat oikeat puitteet esineille.

Irtaimisto ja esineet tarinankertojina

Esi-isien muotokuvat seinillä kertovat suvun historiasta. Suomen valtion ja kansan antamat lahjat ja kunnianosoitukset kertovat puolestaan Mannerheimin elämäntyöstä isänmaan hyväksi niin sotilaallisella, poliittisella kuin humanitääriselläkin alalla. Ainutlaatuinen kunniamerkkikokoelma on todistuksena tämän elämäntyön arvostuksesta paitsi kotimaassa, myös ulkomailla.

Lukuisat metsästystrofeet ja matkamuistot puhuvat omaa kieltään innokkaasta metsästäjästä ja tutkimusmatkailijasta, suuri kirjasto taas laajasta kiinnostuksesta eri elämänaloja kohtaan. Talossa voi yhä aistia sivistyneen kosmopoliitin varman maun luoman rauhallisen, kodikkaan tunnelman.