© Helsingin seurakuntayhtymä, kuvaaja Harri Hemmilä
Mikael Agricolan kirkko
Tietoja Mikael Agricolan kirkosta
| Sijainti | Kartta |
|---|---|
| Yhteystiedot | Mikael Agricolan kirkko |
| Kotisivut | tuomiokirkko.kirkkohelsinki.net |
| Suunnittelija | Lars Sonck |
| Rakennettu | 1933-1935 |
| Vihitty käyttöön | 14. huhtikuuta 1935. Täydellisen remontin jälkeen (2003-2004) otettiin uudelleen käyttöön 30.1.2005 |
| Kirkkopaikat | 1000 |
| Alttaritaulu ja tekijä | "Jeesuksen hautaaminen" (1935), Bruno Tuukkanen |
| Urut | Veikko Virtasen urkurakentamo (1968) |
Suomen kirjakielelle pohjan luoneen piispa Mikael Agricolan kirkko kohoaa Punavuoren ja Euran kattojen ylle. Mikael Agricolan kirkko on yksi maamme vilkaimmin käytetyistä kirkoista. Se on kuuluisa tuomasmessuista sekä monipuolisesta seurakuntatyöstä.
Kultainen risti Helsingin kattojen yllä
Mikael Agricolan kirkko on viimeisin arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema iso kirkko. Pelkistettyä funktionalistista tyyliä edustava kirkko rakennettiin Sepänkadun ja Tehtaankadun väliseen puistoon vuosina 1933—1935. Kirkon kuoriosan suunnittelu jäi Sonckilta kuitenkin kesken.
Kattokruunut suunnitteli arkkitehti Arvo Muroma. Taiteilija Bruno Tuukkanen on suunnitellut kuorissa olevan alttariveistoksen ja maalannut kirkon sivulaivojen holvikaariin Jeesuksen elämää kuvaavat maalaukset. Kirkossa on kirkkolaiva, joka on pienoismalli 1800-luvun alussa purjehtineesta suomalaisesta Fortuna-laivasta.
Kirkon torni, jonka huipussa on kullattu risti, kohoaa korkealle Helsingin kattojen yläpuolelle. Sen korkeus on 103 metriä merenpinnan yläpuolella. Erikoisuutena Mikael Agricolan kirkossa on torni, jonka kapea 30 metrin kärkiosa voidaan tarvittaessa laskea alemman osan sisään, kuten tehtiin sodan aikana pommitusten vuoksi.
Alkuperäinen ulkoasu palautettiin entisöinnissä
Mikael Agricolan kirkkoon tehtiin peruskorjaus vuosina 2003—2004, jolloin kaikki säilyttämisen arvoiseksi arvioitu pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä asua. Näkyvimmistä muutoksista mainittakoon kirkkosalin vaaleampi väritys sekä kirkon penkkien uudelleenverhoilu, joka paransi kirkon akustiikkaa huomattavasti. Myös alttaritaulu, lamput, seinämaalaukset ja ikkunat on entisöity.
Tuomasmessu syntyy Agricolan kirkossa
Mikael Agricolan kirkko tunnetaan tuomasmessun kotipaikkana. Tuomasmessu poikkeaa tavallisesta messusta erityisesti musiikiltaan, joka on kevyempää, vaihtelevampaa ja kokeilevampaa kuin tavallisissa jumalanpalveluksissa ja sisältää yleensä yhtyeen ja kuoron.
Ensimmäistä tuomasmessua vietettiin 10. huhtikuuta 1988 Agricolan kirkossa Helsingissä. Messu levisi muutamassa vuodessa kaikkialle Suomeen ja maan rajojen ulkopuolelle. Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa ja Saksassa vietetään tuomasmessua kymmenillä paikkakunnilla.
Mikael Agricolan kirkko oli ensimmäisiä kirkkoja, joiden yhteyteen rakennettiin tilat myös monipuoliselle seurakuntatyölle.