© Mikko Heikkinen/Luonnontieteellinen keskusmuseo
| Yhteystiedot | Geologian museon Mineraalikabinetti |
|---|---|
| Kotisivut | www.fmnh.helsinki.fi/ |
| Kulkuyhteydet | Raitiovaunut 1, 3A/B, 4 ja 7A/B |
| Sijainti | Kartta |
Geologian museon Mineraalikabinetissa esitellään maankuoressa esiintyviä kiteisiä alkuaineita tai niiden yhdisteitä eli mineraaleja. Kivilajit, meteoriitit ja fossiilitkin koostuvat mineraaleista, joten ne saavat luontevasti paikkansa kabinetin saleissa: Fossiilisalissa, Mineraalisalissa, Kokoelmasalissa ja Fennoskandia-salissa.
Fossiilisalin näytteet kertovat elämän kehityksestä maapallolla eri geologisina aikakausina alkaen miljardeja vuosia vanhoista syanobakteereista vain muutamia tuhansia vuosia vanhoihin jääkauden jälkeisiin simpukoihin ja kotiloihin. Pääosa fossiileista on muinaisten merieläinten jäänteitä. Hyvin säilyneet nisäkkäiden luut ovat peräisin Odessasta, ja ne lahjoitti museolle suomalainen Alexander von Nordmann, joka tutki erityisesti luolakarhuja.
Mineraalisalissa esitellään Mineraalikabinetin historiaa, siihen liittyviä merkittäviä henkilöitä ja heidän keräämiään näytteitä alkuperäisine etiketteineen. Vanhat tutkimusvälineet 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta kertovat geologisen tutkimuksen historiasta. Mineraalisalin aarteisiin kuuluvat Luumäeltä löydetty jalo beryllikide Elli, joka on sijoitettu omaan puiseen vitriiniin, sekä kidekokoelma, joka on yksi harvoista kokonaisuutena säilyneistä opetuskidekokoelmista.
Kokoelmasali on nimensä mukaisesti omistettu mineraalikokoelmille. Salissa sijaitsevat yleinen mineraalikokoelma, Axel Gadolinin mineraalikokoelma sekä A. B. af Schulténin valmistama synteettisten kiteiden kokoelma.
Fennoskandia-salissa esitellään kivilajeja ja meteoriitteja. Sali on saanut nimensä historiallisesti arvokkaasta Fennoskandia-kokoelmasta, joka on suurimmaksi osaksi kerätty 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.