Presidentinlinna

Presidentinlinna sijaitsee Kauppatorin laidalla yhdellä Helsingin hienoimmista paikoista ja toimii tasavallan presidentin edustusasuntona.

Tunnetuin tapahtuma Presidentinlinnassa on joka vuosi järjestettävä itsenäisyyspäivän vastaanotto, jolloin linnaan kokoontuu suuri joukko valtion edustajia sekä muita vuoden aikana ansioituneita henkilöitä.

Linnan kirjava menneisyys

Presidentinlinna on historiansa aikana ollut monipuolisessa käytössä. Alkujaan Presidentinlinna suunniteltiin kauppiaana ja laivanvarustajana toimineen J. H. Heidenstrauchin asuintaloksi. Ensimmäiset piirustukset rakennukseen piirsi linnoitusupseeri ja arkkitehti Pehr Granstedt. Niitä korjasi Venäjällä hoviarkkitehtina vuodesta 1790 toiminut italialainen Giacomo Quarenghi. Lopulliset piirrustukset taloon teki vuonna 1817 Granstedt.

Valtio osti talon vuonna 1837 Venäjän keisareiden Suomen palatsiksi, koska Helsingissä ei valtion omistuksessa ollut tarpeeksi komeaa rakennusta keisarien majoittamiseen. Tämän jälkeen sitä muutettiin huomattavasti saksalaissyntyisen arkkitehti Carl Engelin suunnitelmien mukaan vuonna 1843. Rakennuksesta tuli siis kolmen eri suunnittelijan ja erilaisten osatekijöiden yhdistelmä.

Suomen palatsi toimi ensimmäisen maailmansodan aikana sotasairaalana. Venäjän vallankumouksen aikaan vuonna 1917 rakennus toimi venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston päämajana. Vuoden 1918 sisällissodan aikana talossa oli saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten esikunta ja vuosina 1919—1921 Suomen ulkoasiainministeriö. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna 1921. Alkujaan presidentin virka-asunto sijaitsi Presidentinlinnassa, kunnes uusi virka-asunto Mäntyniemi valmistui vuonna 1993.