J. L. Runebergin muistomerkki

Runeberginesplanadilla sijaitseva kansalliskirjailijamme oman pojan, Walter Runebergin suunnittelema pronssinen muistomerkki paljastettiin vuonna 1885. Patsaan jalustassa sijaitseva Suomi-neito nojaa Maamme-laulun sanoihin, ja sen jalkojen juuressa on kirjapino.

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804—77) sai jo eläessään kokea suoranaista henkilöpalvontaa ja kirjallisuusarvostelijoiden ylistystä. Vuosi Runebergin kuoleman jälkeen Säätyjen asettama valtuuskunta tilasi runoilijan Pariisissa työskentelevältä pojalta, kuvanveistäjä Walter Runebergilta, kansallisrunoilijan muistomerkin.

Kuvanveistäjän luonnos hyväksyttiin 1882, ja se valettiin pronssiin Pariisissa. Jalustan Suomi-neito valmistui vuotta myöhemmin. Karhuntaljaan pukeutuneen Suomi-neidon vasen käsivarsi nojaa tauluun, jossa on Maamme-laulun sanat ruotsiksi. Neidon oikeassa kädessä on laakeriseppele ja jalkojen juuressa kirjapino. Graniittisessa jalustassa on lisäksi omistuskirjoitukset ja vuosiluku 1885.

Vuonna 1885 paljastetussa muistomerkissä runoilija Runeberg on kuvattu noin 55-vuotiaana luonteenomaisessa asussaan pukeutuneena papintakkiin, jota hän käytti toimiessaan Porvoon kymnaasin opettajana. Hänen oikea kätensä on rinnalla peukalo takin käänteen alla ikään kuin puheen alkaessa. Muistomerkissä ei missään mainita, ketä se esittää. Oli itsestään selvää, kenestä oli kysymys.