Suomen Kansallisteatteri ja Aleksis Kiven patsas

Suomen Kansallisteatteri on ollut merkittävä tekijä suomalaisessa kulttuurielämässä 1800-luvulta lähtien. Sen neljällä näyttämöllä esitetään vaihtuvia näytelmiä niin isoille kuin pienillekin katsojille. Väliajalla voi nauttia virvokkeita teatteriravintola Morkussa tai ostaa tuliaisia teatterin myymälästä.

Kansallisromanttinen teatteritalo

Suomen Kansallisteatteri on kuulunut helsinkiläiseen ja suomalaiseen kulttuuriin jo yli 130 vuotta. Kansallisteatteri perustettiin 1872, mutta Onni Törnqvistin piirtämä teatteritalo valmistui vasta vuonna 1902.

Teatteritalon rakentamiseen hankittiin varoja talkoohengessä kansalaiskeräyksellä. Kansallisteatteri edustaa arkkitehtonisesti kansallisromanttista tyylisuuntaa. Suomen teatteri vihittiin 9. huhtikuuta 1902 Kansallisteatteriksi, jolloin ohjelmistossa esitettiin mm. J. H. Erkon Kalevala-aiheinen "Pohjolan häät".

Klassikoita, draamaa ja elämyksiä neljällä näyttämöllä

Kansallisteatteri on toiminut perustamisestaan lähtien suomalaisen dramatiikan tärkeimpänä tukijana. Monet merkittävät näytelmäklassikot on esitetty ensimmäisen kerran Kansallisteatterissa. Klassikoiden ja kotimaisten uusien näytelmien ohella moderni eurooppalainen draama on koko teatterin olemassaolon ajan kuulunut ohjelmistoon.

Kansallisteatteri tarjoaa elämyksiä neljällä eri näyttämöllä, willensaunalla, omapohjalla sekä suurella ja pienellä näyttämöllä. Kansainväliset kontaktit ovat niin ikään tärkeitä. Vierailut ovat aina olleet osa Kansallisteatterin toimintaa. Kansallisteatteri valittiin vuonna 1996 Euroopan Teattereiden liiton, Union des Théâtres de l´Europe, jäseneksi.

Teatterin tiloissa on teatteriravintola Morkun lisäksi myymälä, josta on mahdollisuus ostaa kansallisteatteriaiheisia tuotteita aina koruista näytelmäteksteihin. Teatterin ystävillä on mahdollisuus liittyä asiakasklubeihin, joiden jäsenenä pääsee tutustumaan elävien esitysten lumon lisäksi esiripun takana olevaan maailmaan. Klubikortteja voi ostaa teatterin lippumyymälästä.

Aleksis Kiven muistopatsas

Rautatientorilla sijaitseva kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834—1872) pronssinen muistopatsas paljastettiin 10. lokakuuta 1939. Ennen patsaan valmistumista oli pidetty kaksivaiheinen veistoskilpailu, jonka ensimmäisen vaiheen voitti Carl Wilhelms ja toisen Aukusti Veuro. Tehtävän sai kuitenkin lopulta Wäinö Aaltonen, kun muistopatsastoimikunta tilasi häneltä vuonna 1932 kipsiluonnoksen veistoksesta, joka valmistui 1934 ja valettiin pronssiin 1939.

Suomen julkisen taiteen valtatyyli vuosina 1920—1930 oli hillittyä, realismiin nojaavaa klassismia. Niinpä Aleksis Kivikin kuvattiin patsaaseen melankoliseksi, mietiskeleväksi ja sisäänpäin kääntyneeksi. Kasvonpiirteet Aaltonen lainasi A.E. Forssellin tekemästä muotokuvapiirroksesta. Kirjailijan vartalon asennon kuvanveistäjä otti 1926 tekemästään istuvaa naista esittävästä maalauksesta.

Istuvan kirjailijan tuolin alla ovat Aleksis Kiven tuotannosta aiheensa saaneet reliefit Sydämeni laulu, Keinu ja Seitsemän veljeksen Pako Impivaarasta. Takaosassa on teksti: Mi ikävyys mi hämäryys sieluni ympär kuin syysiltanen, autiol maall turha vaiva täällä turha ompi taistelo ja kaikisuus maailman turha. En taivasta mä tahdo, en yötä Gehennan enp'enään neitosta syliin suo. Osani olkoon: tietämisen tuskast pois, kaik äänetön tyhjyys olkoon.