© Suuri kuva: Lentokuva Vallas Oy Ylempi kuva: Pekka Hänninen Alempi kuva: Antti Kuivalainen
| Kotisivut | www.suomenlinna.fi |
|---|---|
| Rakennusvuosi | 1748 |
| Pinta-ala | 80 hehtaaria |
| Suomenlinnan saaret ja luodot | Kustaanmiekka, Pikku Mustasaari, Iso Mustasaari, Länsi-Mustasaari ja Susisaari. Särkkä, Lonna ja Pormestarinluodot. |
| Asukkaita | 850 (vuonna 2003) |
| Työpaikkoja | noin 400 |
| Palvelut | koulu, päiväkoti, kirjasto, pelastuslaitos, kauppa ja kioski/postiasiamies, ravintoloita, kahviloita, museoita ja taidekäsityöläisten kesäkauppa ja kesäteatteri. |
| Liikenneyhteydet | Lautta kauppatorilta sekä huoltolautta Katajanokalta ympärivuotisesti. Vesibussi kesäisin. Huoltotunneli hälytysajoa varten.Vierassatama. |
| Sijainti | Kartta |
| Yhteystiedot | Suomenlinna-museo |
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva viidestä toisiinsa yhteydessä olevasta saaresta koostuva kylämäinen kaupunginosa ja eräs maailman suurimmista merilinnoituksista. Suomenlinnakeskuksen suojissa toimiva Suomenlinna-museo esittelee linnoituksen 250-vuotisen historian vaiheita, kuivatelakkaa, venäläisen varuskuntakaupungin asukkaiden ja sotilaiden elämää, arkea ja juhlaa.
Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748, jolloin Suomi oli osa Ruotsin suurvaltaa. Suomenlinnan nimi oli silloin ruotsinkielisen nimensä Sveaborg mukaan Viapori. Ruotsin tavoitteena oli rakentaa Viapori laivaston suojasatamaksi ja katkaista venäläisten eteneminen länteen. Neljässäkymmenessä vuodessa ruotuarmeijan sotilaat rakensivat Ruotsin suurimman linnoituksen.
Vuonna 1808 Viapori antautui taisteluitta venäläisille ja Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana osaksi Venäjän keisarikuntaa. Suomenlinna oli 110 vuotta venäläisenä linnoituksena, ja tuolloin saarille nousi kasarmeja, sairaaloita ja kirkko. Viaporista tuli virallisesti Suomenlinna 12. toukokuuta 1918.
Vuoden 1918 jälkeen Suomenlinna toimi yli viisikymmentä vuotta suomalaisena varuskuntana, kunnes vuonna 1973 saari siirtyi siviilihallintoon. Sotilasperinteitä jatkaa Merisotakoulu Pikku-Mustasaarella. Tänä päivänä Suomenlinna on suuri osa Helsingin identiteettiä — Helsingin kasvun voidaankin sanoa olleen pitkälti Suomenlinnan ansiota.
Suomenlinna on ympärivuotinen kulttuurikeskus, ja siitä on tullut eräs Suomen suosituimmista nähtävyyksistä. Suomenlinnassa on seitsemän museota, opastettuja kävelykierroksia, näyttelyitä, laadukasta taidekäsityötä sekä tapahtumia, kuten Viapori Jazz, kesäteatteri ja lasten kesäteatteri. Suomenlinnasta löytyy myös lukuisa joukko kahviloita ja ravintoloita ja se on kesäisin erittäin suosittu piknik-kohde.
Sotilaskäytön ansiosta eheänä kokonaisuutena säilynyt 250-vuotias linnoitus on tänään osa Unescon maailmanperintöä ja merkittävä sotilasarkkitehtuurin muistomerkki sekä linnoittamisen mestarinäyte, jonka restaurointi jatkuu edelleen.
Mielenkiintoinen historia, kauniit maisemat, erikoinen luonto ja jännittävät museot muodostavat elävän ja mielenkiintoisen kohteen. Suomenlinnalla on paljon tarjottavaa.
Suomenlinnakeskuksessa 1780-luvulla valmistuneessa laivaston inventaariokamarissa sijaitsevan Suomenlinna-museon näyttelyt kertovat linnoituksen historiasta 1700-luvulta nykypäivään. Kävijälle tarjotaan mahdollisuus eläytyä niin linnoituksen rakentajien rankkaan elämään kuin myös seura- ja huvielämästään tunnetuun Viaporiin. Perusnäyttely koostuu Suomenlinnan kaivauksilta ja ullakoilta löydetyistä käyttöesineistä, työkaluista ja aseista.
Museossa pyörii puolen tunnin välein Suomenlinna Experience -laajakangasesitys, joka kertoo kävijöille Suomenlinnan historian vaiheista. Museo esittelee myös niin suomalaisten punavankien kuin ruotsalaisten sotilaiden ja venäläisten kauppiaiden elämää linnoituksessa.