Seurasaaren ulkomuseo ja Karunan kirkko

Aidot rakennukset kertovat elämästä 1600-luvun lopulta 1900-luvulle

Seurasaaren ulkomuseo mahdollistaa perehtymisen Suomen maakuntien tyypillisiin rakennuksiin ja rakennusryhmiin aina 1600-luvun lopulta 1900-luvulle. Museokävijä pääsee aikamatkalle tutustumaan monen aikakauden eri yhteiskuntaluokkia edustavien ihmisten asumiseen, elämiseen ja työntekoon. Kansallispukuihin sonnustautuneet oppaat johdattavat vierailijat vanhanajan puhde- ja käsitöiden sekä erilaisten tapahtumien avulla entisajan maailmaan.

Pihapiirin rakennuksineen muodostavat Niemelän torppa Konginkankaalla ja Antin umpipihatalo Säkylässä. Karunan puukirkko 1600-luvun lopulta, 1700-luvun Kahiluodon kartano Taivassalolta ja Iisalmen pappila ovat omiaan tuomaan esille säätyläisten elämää. Seurasaareen on myös siirretty muun muassa Kurssin talo Kuortaneelta, Ivars Närpiöstä, Selkämä Pieksämäeltä, Halla Hyrynsalmelta sekä Pertinoksa Raja-Karjalasta. Savitaipaleen aitat on siirretty museoon vuonna 2002.

Museon aukioloaikoina avoinna oleva kahvila Antin Kaffeliiteri tarjoaa kävijöille mahdollisuuden levähtää kahvin, teen, virvokkeiden ja tuoreiden leivonnaisten parissa. Kahvilasta ryhmät voivat tarvittaessa tilata kahvituksen tai keittolounaan. Museokauppa taas myy kotimaisia käsitöitä ja matkamuistoja sekä Museoviraston julkaisuja, opaskirjoja, kortteja ja karttoja. Kauppa on avoinna museon yhteydessä.

Karunan puukirkko kertoo rakennuttajansa vaimoista

Karunan kirkko on ulkomuseon vanhin rakennus. Se on rakennettu vuosina 1685—86 ja siirretty museoon 1912. Kirkon rakennutti Sauvossa sijaitsevan Karunan kartanon omistaja, vapaaherra Arvid Horn omaksi kappelikirkokseen, johon hänellä oli patronaattioikeus eli oikeus valita papit itse. Kirkko sai hänen toisen vaimonsa mukaan nimen Maria Elisabet.

Kirkko oli alkuaan aumakattoinen ja tasalaipioinen. Vuosina 1773—74 rakennusmestari Anders Wahlbergin johdolla tehdyissä korjauksissa kirkko sai jyrkän paanuilla peitetyn harjakaton. Sisälaipioon tehtiin tynnyriholvi, ja alunperin nelikulmaiset ikkunat suurennettiin kaari-ikkunoiksi. Tästä korjausvaiheesta on kirkon katolla muistona tuuliviiri, jossa on vuosiluku 1774. Tapuli on Anders Wahlbergin vuonna 1767 rakentama. Liljendalin Seurakunnan lahjoittama kirkonkello on valettu Tukholmassa 1754.

Kirkon sisäseinissä oli alkuaan maalauskoristeita: ikkunoita kehystivät kukkaköynnökset ja seinien alaosaan oli maalattu kangasverhoilu. Myöhemmin maalaukset peitettiin kalkkivärillä. Kirkon saarnatuoli on tyyliltään hollantilainen ja peräisin 1680-luvulta. Saarnatuolin katoksen koristeena on Arvid Hornin ja hänen vaimojensa Ingeborg Gyldenärin ja Maria Elisabet Kruse af Kajbalan vaakunat. Kirkon etuosan ovilla varustetut penkit kuuluivat herrasväelle arvon mukaisessa järjestyksessä. Sen jälkeen istuivat talolliset ja sitten palvelusväki. Kirkon istumajärjestyksestä syntyi joskus ankariakin kiistoja.

Seurasaaressa Karunan kirkossa pidetään kesäisin suomenkielisiä jumalanpalveluksia ja musiikki-iltoja. Kirkko on myös erittäin suosittu vihkikirkkona.