Vanha Ylioppilastalo ja Kolmen sepän patsas

Vanha on ollut vuodesta 1870 yksi kaupungin keskeisimpiä tapahtumapaikkoja. Ennen talo oli vain Ylioppilaskunnan käytössä, mutta nykyään loistavan sijaintinsa vuoksi Vanhan monipuoliset tilat tarjoavat kaikille mahdollisuuden erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Ylioppilaskunnan juhlapaikan historiaa

Arkkitehti Axel Hampus Dahlströmin suunnittelema Vanha Ylioppilastalo rakennettiin 1860-luvun lopulla Ylioppilaskunnan juhlinta- ja illanviettopaikaksi. Sopiva tontti rakennukselle löytyi Aleksanterinkadun ja silloisen Itä-Heikinkadun (Mannerheimintien) kulmasta, joka oli tuolloin vielä kaupungin laita-aluetta. Syrjäinen sijainti takasi sen, että opiskelijat saivat juhlia rauhassa ilman, että se häiritsi muuta kaupunkia.

Vanha Ylioppilastalo vihittiin käyttöön lokakuussa 1870, ja siitä saakka siellä on ollut ravintolatoimintaa sekä tanssiaisia, klubeja ja illanviettoja — mutta vain Ylioppilaskunnan jäsenille. Kieltolain aikaan vuonna 1903 Ylioppilaskunta määräsi, että Ylioppilastalossa ei saisi myydä alkoholia, ja päätti muuttaa ravintolan tavalliseksi kahvilaksi. Kun kieltolaki huhtikuussa 1932 päättyi, ei Ylioppilastalossa heti avattu oluthanoja, vaan paikka sai anniskeluoikeutensa takaisin vasta myöhemmin samana vuonna.

Jo 1900-luvun alussa Ylioppilastalo oli käynyt liian pieneksi osakuntien käyttöön, joten isommalle rakennukselle alettiin etsiä uutta tonttia. Sopiva tontti löytyikin Vanhan Ylioppilastalon viereistä, ja uusi rakennus valmistui vuonna 1910. Uudesta rakennuksesta tuli ihmisten suussa Uusi Ylioppilastalo, ja pieneksi jääneestä entisestä Ylioppilastalosta tuli tänäänkin tuntemamme Vanha Ylioppilastalo tai pelkkä Vanha.

Nyrkkeilijät ja painijat Kolmen sepän malleina

Ihmisen työtä ja yhteistoimintaa oletetusti symboloiva Kolmen sepän patsas sai alkunsa jo vuonna 1919, kun Felix Nylund suunnitteli patsasta, jossa kolme seppää olisi sijoitettu kymmenen metriä korkean pylvään päähän. Tämä teos ei kuitenkaan koskaan toteutunut sellaisenaan, vaan Nylund hyödynsi aihettaan myöhemmin, kun Pro Helsingfors -säätiö halusi pystyttää veistoksen Julius Tallbergin liiketalon edustalle. Niinpä Felix Nylund tarjosi säätiölle teostaan, ja Kolme seppää -veistos pystytettiin Vanhan Ylioppilastalon edessä olleen kaivon kohdalle. Veistos paljastettiin yleisölle 2. joulukuuta 1932.

Felix Nylundin idea veistosryhmälle syntyi Sammon taonnasta. Veistoksen mestariseppä kuvaakin Ilmarista eli runoilijaa ja Sammon luojaa, ja kasvonpiirteensä hahmo sai runoilija Arvid Mörneltä. Moukaroiva seppä on Nylundin nuoruusvuosien omakuva, ja kolmas seppä sai piirteensä kivenhakkaaja Aku Nuutiselta. Seppien vartalomalleina on käytetty Voimistelu- ja Urheiluseura Jyryn painijoita ja nyrkkeilijöitä.

Jalustan yläosaa kiertää latinankielinen teksti MONUMENTUM - PONENDUM - CURAVIT - LEGATUM - J. TALLBERGIANUM - PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII, joka suomennettuna tarkoittaa "J.Tallbergin testamentissa säädetyn muistomerkin pystytti Pro Helsingfors -säätiö vuonna 1932."